Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkintotuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Tuomarin valitsee Suomen Arkkitehtiliiton hallitus.
Antti Kuronen on tullut tunnetuksi Ylen kriisialueiden ulkomaantoimittajana. Hän on raportoinut monista konflikteista ja suurista uutistilanteista maailmalla, esimerkiksi Ukrainasta ja Lähi-idästä. Kuronen on tehnyt myös dokumentteja ulkomaan aiheista.
Antti Kuronen on kaksikielisestä perheestä Helsingistä. Ennen suomenkielisiä uutisia hän on työskennellyt Ylen ruotsinkielisissä uutisissa.
Kuronen on Suomen kokeneimpia sotareporttereita. Ensimmäinen kosketus sotaan tuli Kroatiassa ja Bosnian Sarajevossa vuonna 1995.
Kuronen on konfliktien lisäksi raportoinut monista muista aiheista ja maista. Hän on myös ollut kotimaan ja politiikan toimittaja.
Antti Kuronen valittiin Vuoden journalistiksi 2019 raportoinnistaan al-Holin-leiriltä Syyriasta. Kuronen on saanut myös muita tunnustuksia, mm. Sadankomitean rauhanpalkinto 2019, Kultainen Helsinki -mitali 2023, Sananvapauden miekka 2022 ja Suomenruotsalaisen kansankäräjien Omantunnonpalkinto 2019.
Olen mitä suurimmassa määrin maallikko arkkitehtuurin saralla. Siksi olin kieltäytyä tästä kunniatehtävästä. Onneksi en kieltäytynyt, vaan ymmärsin, että kaikki ovat arkkitehtuurin kuluttajia ja siinä arkisessa mielessä myös asiantuntijoita.
Kun tutustuin kohteisiin, ymmärsin myös, että vääriä valintoja ei voi tehdä. Kaikki viisi kohdetta ovat Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon arvoisia.
Asetin valinnalle kunnianhimoisen lähtökohdan: yritän valita voittajan sitä taustaa vasten, että olen toimittajana kiertänyt sotia ja muita kriisejä. Voisiko arkkitehtuuri olla tie rauhanomaiseen yhteiseloon?
Kohteisiin tutustuminen osoitti, että ainakin Suomessa näin voi olla ja onkin. Eri puolille maata tehdään hienoja rakennuksia kaikille ryhmille, ei pelkästään varakkaille menestyjille. Lisäksi kohteet olivat ekologisesti kestäviä. Mikä sen parempaa.
Lamminrahkan koulukeskus
Usein maailmalla mietityttää, miksi kylän ainoa kunnollinen rakennus on uskonnollinen. Miksei ole panostettu kouluun tai sairaalaan?
Lamminrahkassa on toimittu juuri näin. Vasta rakentumassa olevan kaupunginosan keskiöön on rakennettu upea koulukeskus, josta tulee uuden kaupunginosan sydän. Koulupäivien jälkeen tänne kokoonnutaan harrastamaan ja tapaamaan muita ihmisiä.
Koulurakennus on moderni ja monipuolinen. Täältä ei löydy kouluruokalaa, vaan jännittävästi muotoiltu keskusaula. Siellä oppilaat löytävät omia sopukoita, joissa ruokailla. Koska tämä ei ole pelkästään koulu, vaan uuden asuinalueen sydän, ruokailualueen keskelle on rakennettu lava. Lavalla voidaan pitää pieniä konsertteja, teatteriesityksiä tai muuten vain oleskella.
Suunnittelussa on hienosti mietitty miten kaikki lastentarhalaisista lukiolaisiin voivat luontevasti toimia samassa rakennuksessa. Rakennus avautuu eri suuntiin: ylhäältä se on kuin tähti, jossa on viisi erillistä sakaraa.
Koulukeskus ei ole hallimainen vaikka se on suunniteltu kahdeksallesadalle oppilaalle. Esimerkiksi päiväkoti on oma maailmansa. Sillä on oma rauhallinen piha metsikön vieressä. Tämä rakennus on samaan aikaan suuri ja pieni.
Tilat ovat ensiluokkaisesti suunniteltuja. Myös julkisivut erottavat rakennuksen eri osia. Metsikön puolella on käytetty puumateriaaleja, paraatisivulla tiiltä.
Tapiolan kirkon korjaus
Jos pelkästään esteettistä kokemusta ajattelen taitaisi Tapiolan kirkko viedä voiton. Aarno Ruusuvuoren 1960-luvulla suunnittelema kirkkosali on henkeäsalpaava. Siksi on erityisen arvokasta, että kirkon peruskorjauksessa on haluttu säilyttää alkuperäinen estetiikka patinaa myöten.
Kuten monissa muissa saman aikakauden rakennuksissa, Tapiolan kirkon tiloissa on kipuiltu sisäilmaongelmien kanssa. Tässä tapauksessa ei silti ole lähdetty purkamaan vanhaa, vaan on annettu vanhalle arvoa.
Vasta rakennukseen tutustuminen avasi minulle, miten paljon on nähty vaivaa modernien ilmastointiratkaisujen upottamiseksi näkymättömiin. Siitä suuri hatunnosto suunnittelijoille.
Tämä hanke osoittaa, että sisäilmaongelmat voidaan ratkaista korjausrakentamisella. Purkamisvimmalle ei pidä antaa periksi.
Henkilökunta kiitteli peruskorjausta. Peruskorjaus vaikuttaa ratkaisseen sisäilmaongelmat. Samalla koko kirkkokompleksin tiloja on pystytty järjestämään uudelleen tämän päivän tarpeisiin. Vanhan säilyttäminen ja modernisointi ei ole helppoa, mutta se on ekologisesti vähemmän kuormittavaa kuin purkaminen ja uuden rakentaminen.
Vanhan säilyttäminen on myös tärkeää historian muistamisen kannalta. Ympäristöt joissa on historiallisia kerrostumia ovat kiinnostavampia.
Opistorakennus Lastu
Tuusulanjärven rannalla sijaitseva opistorakennus Lastu on esimerkki modernin puurakentamisen suurista mahdollisuuksista. Rakennus on täynnä yllättäviä muotoja ja näkymiä. Vierailulla koulun käyttäjät antoivat poikkeuksetta hyvää palautetta. Liikutuin, kun kaksi erityisoppilasta opettajansa kanssa iloisesti kertoivat hienoista tiloistaan. Kuka ei tällaisessa huoneessa haluaisi opiskella, sanoi opettaja.
Tilavaan huoneeseen tulvi valoa. Puurakenteet loivat miellyttävän akustiikan ja estetiikan.
Tällaista näkee harvassa maassa. Kaikille, myös erityistarpeisille, tarjotaan ensiluokkaisia tiloja asuinpaikasta riippumatta.
Talossa on sovitettu yhteen eri ryhmille, esimerkiksi vastikään Suomeen muuttaneille, suunnattu monipuolinen koulutustoiminta. Yhdessä salissa on oppilaiden parturikampaamo, vieressä suuri voimistelusali, josta avautuu näkymä järvelle.
Talossa ei haluta lokeroida ihmisiä vaan kaikki toimivat rinta rinnan. Rakennuksen keskiössä on kauniisti suunniteltua avointa tilaa, jossa voidaan istuskella ja seurustella suurilla rapuilla. Raput voivat myös olla katsomo, jos monitoimisalin seinä avataan. Rakennuksen muodot sekä sisällä että ulkona yllättivät myönteisesti. Rakennus on suuri, mutta se istuu varsin hyvin alueelle, jossa on rakennuksia eri aikakausilta.
Oli hienoa saada kokea, miten monipuolista ja yleistä modernista puurakentamisesta on tullut Suomessa.
Hyytiälän metsäasema
Hyytiälä metsäaseman uusi päärakennus on loistava esimerkki ennakkoluulottomasta suunnittelusta ja puurakentamisesta. Metsäasemalle tullaan maastoon oppimaan ja tutkimaan, ja olen varma, että tänne halutaan tulla majoittumaan.
Suunnittelijat ovat luoneet upean tunnelman rakennuksiin. Mieleeni tuli Afrikan safarien bungalowit, vaikkakin tässä on haettu inspiraatiota Japanista.
Talot on irrotettu maasta ilmavilla pilareilla. Kaikkien majoitushuoneiden ovet avautuivat ulos suurille taloja ympäröiville terasseille. Tunnelmallinen ja käytännöllinen ratkaisu. Ei ahtaita käytäviä, eikä kuraisia saappaita ja vaatteita tarvitse tuoda sisään.
Majoitushuoneissa on käytetty luovuutta. Hyvinkin pieniin huoneisiin on pyritty luomaan yksityisyyttä kahdelle majoittujalle jakamalla huoneet kahteen kerrokseen.
Tutkimusaseman yhteinen tila, ruokala, palvelee yhteisöllisyyttä. Korkean huoneen puulattia, valtavat ikkunat ja ryijy ovat komeita. Ikkunat vaativat tosin pientä jatkokäsittelyä etteivät linnut lennä niihin.
Myös pihalle oli taitavasti suunniteltu erilaisia oleskelupaikkoja. Puurakennukset istuvat lisäksi hienosti 1900-luvun alkupuolen rakennusten lomaan.
Tammelan Stadion
Päädyin silti valitsemaan Tammelan stadionin vuoden 2024 arkkitehtuurin voittajaksi. En tee sitä, koska iso rakennus on jo lähtökohtaisesti vaikuttava. Teen sen, koska mielestäni tässä oli onnistuttu keksimään uusi ratkaisu kaupunkisuunnitteluun. Stadion oli uskallettu rakentaa suurilta osin piiloon muulta maailmalta.
Tammelan stadion on aika pienellä tontilla keskellä asuinkortteleita. Tietämätön ohikulkija voisi ohittaa paikan tajuamatta, että vieressä on tilava jalkapallostadion.
Tammelan stadionia ei ole rakennettu monumentiksi, jota ulkopuolisten tulisi ihailla. Se on päinvastoin rakennettu salaiseksi jalkapallopyhätöksi, joka avautuu vasta kun astuu kadulta sisään.
Stadionin pääsisäänkäynti paljastaa mistä on kyse. Se on tyylikkäästi muotoiltu ahtaalle kadulle. Myös stadionin sisällä on tyylikkäitä muotoja betonista ja teräksestä. Stadionin monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset tilat tukevat monenlaista toimintaa.
Onnistunut ratkaisu on myös se, että korttelia ei ole pyhitetty pelkästään jalkapallolle. Ympärille rakennetut asuintalot ja liiketilat sulkevat stadionin sisäänsä.
Stadion ei ole rakennettu ekologisesti kestävimmistä materiaaleista. Sen sijaan ekologisuus on otettu huomioon siinä, että stadionille tullaan julkisella liikenteellä. Autoilijoille ei ole parkkipaikkoja.
Stadion on suunniteltu siten, että muutkin voivat siitä hyötyä. Siellä järjestetään esimerkiksi konsertteja.
Stadionin suunnittelussa on mielestäni rohkeasti tuotu uutta ajattelua kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkikulttuuriin.
Vielä lopuksi: onnistuinko valitsemaan rauhaa ja vakautta edistävän rakennuksen? En tiedä. Toisaalta kaikki näkemäni hankkeet edistävät mielestäni rauhaa. Kaikkien ryhmien huomioonottaminen ja ekologisuus ovat rauhanomaisen yhteiskunnan peruspilareita. Suomi voi olla ylpeä nykyarkkitehtuuristaan.