Seinäjoen pääkirjasto Apila

Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston uusi osa, kirjasto Apila, avattiin yleisölle elokuussa 2012. Kirjastotalo sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman kulttuuri- ja hallintokeskuksen vieressä. Uusi osa yhdistyy maanalaisella käytävällä vanhaan kirjastotaloon, jonka Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1965. Työ perustuu vuonna 2008 käydyn kutsukilpailun voittaneeseen suunnitelmaan.

Kirjasto sijoittuu vapautuneesti täydentämään hallinto- ja kulttuurikeskusta. Suunnitelman idea löytyi vuonna 2008 järjestetyn kutsukilpailun kautta, jonka voittajatyöksi valittiin Arkkitehtitoimisto JKMM:n ehdotus ”Apila”.

Uuden rakennuksen sijoittaminen Aallon toteuttamaan eheään kokonaisuuteen on ollut lähtökohtana erittäin vaativa. Kuparipintainen uusi osa käy dialogia arvostetun ympäristön kanssa. Rakennuksella on oma identiteetti – se ei yritä naamioitua Aallon arkkitehtuuriksi. Suurehko rakennus on jaettu kolmeen massalliseen osaan, jonka myötä se sopeutuu Aallon rakennusten mittakaavaan. Näin syntyy eheä jatkumo hallinto- ja kulttuurikeskukselle.

Kirjaston päätiloista – uutisalue sisääntuloauloineen sekä kirjasali – avautuu upeat näkymät kohden hallinto- ja kulttuurikeskusta. Näin arvostettu ympäristö tulee osaksi sisätiloja ja dialogi jatkuu aktiivisesti. Tilaryhmät on porrastettu sisääntulotasosta alaspäin kirjasaliin, sieltä ”lukuportaikon” kautta nuorten tiloihin ja edelleen yhdyskäytävän kautta Aallon kirjastoon. Valittu tilajärjestelmä tekee mahdolliseksi joustavan muuntelun ja ennalta arvaamattomat uudet käyttötavat. Rakennus toimii mutkattoman luontevasti.

Kirjasto on suunniteltu huolellisesti yksityiskohtia myöten. Betoninen sisäkatto luo sisätiloille oman ilmeen. Paanumainen kuparipinta antaa julkisivupinnalle persoonallisen vivahteen. Myös taiteilija Aimo Katajamäen kuvataide sulautuu saumattoman ytimekkäästi kokonaisuuteen. Tällainen suunnitteluote – ”kokonaisuudesta pienimpiin yksityiskohtiin” – jatkaa Aallon perinnettä parhaimmillaan, vaikka arkkitehtuuri on täysin itsetietoisesti 2010-luvun arkkitehtuuria.

Kirjasto ympäristöineen on iloa herättävä teos. Arkkitehtuuri voi samanaikaisesti sitoutua paikallisuuteen ja tavoittaa kansainvälisyyden ulottuvuuden. Ajattomuus voi syntyä persoonallisuuden kautta.