Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaiksi vuonna 2023 on valittu viisi kohdetta: Ajurien talli Helsingissä, Chappe-taidemuseo Tammisaaressa, Lauttasaaren kirkon peruskorjaus, päiväkoti Martta Wendelin Tuusulassa ja Tanssin talo Helsingissä. Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) myöntämä palkinto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Voittaja julkistetaan 2.10.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee tänä vuonna Anna Herlin, joka kuuluu viidennessä polvessa hissejä ja liukuportaita valmistavan KONE Oy:n omistajasukuun. Herlin keskittyy työssään ekologisemman tulevaisuuden mahdollistamiseen: Tiina ja Antti Herlinin säätiön pieteetillä korjaama puuhuvila, Puistokatu 4, tarjoaa työskentely- ja kohtaamispaikan ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentajille; tutkijoille, taiteilijoille ja yrittäjille.
Kohteissa korostuu korjaamisen taito ja arkkitehtuurin rooli hyvinvoinnin edistäjänä
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva, Safan hallituksen nimittämä esiraati.
”Esiraati päätyi valinnassaan viiteen kohteeseen, joita yhdistää hienovarainen ja oivaltava suunnittelu sekä onnistunut rakentamisen toteutus. Tämän vuoden palkintoehdokkaiksi ilmoitetuista ehdokkaista huomattava osa edustaa täydentävää tai korjaavaa rakentamista. Valitut kohteet osoittavat, että korjausikään tulleita rakennuksia voidaan taitavalla suunnittelulla saattaa alkuperäiseen loistoonsa ja niitä voidaan muuntaa ihmisen arkea ja juhlaa palvelevaan uuteen käyttöön. Uudisrakentamiskohteissa näkyy myös puuarkkitehtuurin monipuolistuminen ja tekninen kehitys”, esiraadin puheenjohtaja, professori Rainer Mahlamäki kertoo.
”Käyttötarkoitukseltaan kohteet kattavat monipuolisesti arkkitehtuurin kirjon avoimista kulttuuri- ja palvelurakennuksista asuinrakennukseen. Valinnoilla haluttiin alleviivata Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tarkoitusta: nostaa julkisuuteen korkealuokkaista arkkitehtuuria ja korostaa sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä”, Mahlamäki sanoo.
Palkinnon esiraatiin kuuluivat Rainer Mahlamäen lisäksi arkkitehdit Sarlotta Narjus ja Harri Hautajärvi sekä professori Jenni Reuter. Esiraadin sihteerinä toimi Safan entinen pääsihteeri Paula Huotelin.
Ajurien tallissa voi aistia historialliset kerrostumat
Punavuorelaisen korttelin keskellä sijaitsee suojeltu, vuonna 1906 rakennettu Ajurien talli, johon on toteutettu 18 uutta asuntoa säilyttäen mahdollisimman paljon vanhan hevostallin tunnelmaa. Tiivistunnelmaisessa tilassa voi aistia rakennuksen historiallisten vaiheiden kerrostumia. Asunnot ovat kaksikerroksisia, jotta tilan parvitaso on voitu jättää entiselleen. Tiloissa on myös säilytetty ja entisöity ovia, ikkunoita, kaiteita, portaita ja säilytyslaatikoita.
Uudet lisäykset on tehty rakennuksen historiaa kunnioittaen. Julkisivun onnistuneet värivalinnat on punnittu huolellisesti huomioimalla viereiset rakennukset. Vanhojen ikkunoiden punainen väri on palautettu alkuperäisen sävyn mukaisesti. Ajurien talli on erinomainen esimerkki siitä, että huolellisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla pystytään muuttamaan suojeltuja kohteita uuteen käyttöön niin, että paikan henki säilyy.
Ajurien tallin korjaussuunnittelusta on vastannut Avarrus Arkkitehtien Pauli Siponen (pää- ja rakennussuunnittelu), Noona Lappalainen (projektiarkkitehti), Atte Aaltonen ja Robert Hanson.
Taidemuseo Chappe asettuu maltillisen nöyrästi osaksi Tammisaaren puukaupunkia
Keväällä 2023 valmistunut Chappe on rohkealla tavalla moderni rakennus, joka mittakaavallaan asettuu maltillisen nöyrästi osaksi Tammisaaren historiallista, kerroksellista ja pienipiirteistä puukaupunkia. Osa tiloista on Amos Rex -taidemuseon tavoin sijoitettu huomaamattomasti maanalaiseen kellarikerrokseen, jossa on myös Raaseporin museon päärakennukseen johtava yhdyskäytävä.
Chappe on rakennettu puusta ja betonista. Sen koko, hahmo, julkisivut ja yksityiskohdat on huolella ja taiten harkittu ja räätälöity. Julkisivut on verhoiltu vinottain halki sahatuilla ja harmaaksi maalatuilla kuusiparruilla, joiden kulmikas muoto antaa rakennukselle reliefimäisen pinnan. Puu näkyy ja tuntuu myös sisätiloissa, luoden harmonista tunnelmaa ja miellyttävää akustiikkaa. Taidemuseo Chappe lisää olennaisesti Tammisaaren kulttuuritarjontaa ja houkuttelevuutta sekä matkailijoiden että Raaseporin kaupungin omien asukkaiden kannalta.
Chappen sunnittelusta on vastannut JKMM Arkkitehdit. Pääsuunnittelijana hankkeessa toimi Asmo Jaaksi ja projektiarkkitehtina Gerrie Bekhuis.
Lauttasaaren kirkon peruskorjaus paransi arkkitehtuurin lisäksi kirkon toiminnallisuutta esimerkillisesti
Alun perin Keijo ja Marja Petäjän sunnittelema Lauttasaaren 50-luvun rationalistisen aikakauden kirkko nojaa vahvasti perinteeseen, jossa pitäjän komein rakennus sijaitsee kukkulalla keskellä kylää ja näkyy kauas. Erittäin mittavan ja vaativan teknisen peruskorjauksen lisäksi merkittävää on ollut kirkon toiminnallisuuden parantaminen ja tilojen loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen. Suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty ammattitaitoisesti, pieteetillä ja hienovaraisesti.
Korjauksessa huomioitiin muun muassa päiväkodin, iltapäiväkerhon sekä partiolaisten tilatarpeet. Pohjakerroksen laajennuksen yhteyteen avattiin sisäpihaa hyödyntävä kahvila-ravintola ja lisäksi kirkkoherran virastotilat muutettiin Lauttasaaren musiikkiopiston käyttöön. Peruskorjauksensa myötä Lauttasaaren kirkko on yhä vahvemmin läsnä asukkaidensa arjessa.
Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastasivat Verstas Arkkitehtien Riina Palva (vastaava arkkitehti) ja Anna Puisto (pääsuunnittelija) sekä projektiarkkitehdit Irma Verhe ja Tuula Mäkiniemi.
Päiväkoti Martta Wendelin on erinomainen esimerkki pyrkimyksestä kohti hiilineutraalimpaa ympäristöä
Päiväkoti Martta Wendelin on noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puurakennus. Se on sijoitettu paikalleen taitavasti, vilkasliikenteisen Tuusulan väylän meluhaitat ja liikenteen päästöt huomioiden. Sisätilojen suuntauksessa on hyödynnetty eteläistä puistomaisemaa ja auringonvaloa. Komea ulkokatos toimii lasten ulkoleikkien keskuksena, niin sateisina kuin aurinkoisina päivinä.
Päiväkodin tilaratkaisuja on harkittu huolella toiminnallisuuden kannalta, ja ne korostavat pienryhmätilojen roolia turvallisena kasvuympäristönä. Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteiksi on valikoitunut yksiaineinen, hiilinieluna toimiva CLT-massiivirakenne. Päiväkoti on erinomainen esimerkki siitä, miten rakentamisessa voidaan pyrkiä kohti hiilineutraalimpaa ympäristöä.
Kohteen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperän (AFKS) arkkitehdit Jari Frondelius (pääsuunnittelija), Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sekä projektiarkkitehdit Mikko Liski ja Tommi Kantanen.
Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle
Helmikuussa 2022 avattu Tanssin talo on Suomen ensimmäinen tanssitaiteelle omistettu tapahtuma- ja esitystila. Tanssin talo on rakennettu Helsingin Kaapelitehtaan itäpäätyyn sijoittamalla osa tiloista tehdasrakennukseen. Ulospäin Tanssin talo näyttää suljetulta teollisuusrakennukselta, kuin suurelta koneelta, joka on asetettu vanhan tuotantolaitoksen jatkoksi. Kaapelitehtaan tiiliarkkitehtuurin vastakohtana Tanssin talon julkisivut ovat metallia.
Tanssin talon sisääntuloaulana ja lämpiönä toimii suuri ja korkea Lasipiha, joka on rakennettu kattamalla osa Kaapelitehtaan pitkästä sisäpihasta lasilla. Lasipiha toimii samalla koko Kaapelin kohtauspaikkana, ja siitä on käynti myös museoihin. Tanssin talossa on kaksi mustan laatikon periaatteella suunniteltua teatterisalia, joiden monipuolinen tekniikka täyttää vaativimpienkin esitysten tarpeet. Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle.
Tanssin talon vastaavina arkkitehteina toimivat JKMM Arkkitehdit ja ILO arkkitehdit -työyhteenliittymän Teemu Kurkela (JKMM) ja Pia Ilonen (ILO), sekä projektiarkkitehteina Harri Lindberg (JKMM) ja Kati Murtola (ILO).
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto kymmenen vuotta
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Varsovassa sijaitsevalle Puolanjuutalaisten historian museolle, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.
Avainsanat
