Lauttasaaren kirkon peruskorjaus

Alun perin Keijo ja Marja Petäjän sunnittelema Lauttasaaren 50-luvun rationalistisen aikakauden kirkko nojaa vahvasti perinteeseen, jossa pitäjän komein rakennus sijaitsee kukkulalla keskellä kylää ja näkyy kauas. Erittäin mittavan ja vaativan teknisen peruskorjauksen lisäksi merkittävää on ollut kirkon toiminnallisuuden parantaminen ja tilojen loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen. Suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty ammattitaitoisesti, pieteetillä ja hienovaraisesti. Peruskorjauksensa myötä Lauttasaaren kirkko on yhä vahvemmin läsnä asukkaidensa arjessa.

Lauttasaaren kirkon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1953 arkkitehtuurikilpailu, jossa Keijo Petäjän kilpailuohjelman vastaista ehdotusta pidettiin “kehityskelpoisimpana ja joka toteutettuna johtaisi parhaaseen lopputulokseen”. Lunastettu Petäjän ehdotus ’Cour’ valittiinkin toteutuksen pohjaksi. 

Lauttasaaren kirkko valmistui vuonna 1958 pinta-alaltaan Helsingin suurimmaksi kirkkorakennukseksi. Valmistuttuaan siitä tuli kymmeniksi vuosiksi myös Helsingin suosituimpia käyntikohteita, kunnes vuonna 1969 Temppeliaukion kirkko syrjäytti Petäjien kirkon turistikohteena. 

Lauttasaaren 50-luvun rationalistisen aikakauden kirkko nojaa vahvasti perinteeseen, jossa pitäjän komein rakennus sijaitsee kukkulalla keskellä kylää ja näkyy kauas. Keskellä saarta Myllykallion mäellä sijaitseva rakennus onkin toiminut valmistumisestaan saakka Lauttasaaren maamerkkinä sekä aktiivisena lähiympäristön asukkaiden palvelijana. Jo arkkitehtuurikilpailun otsikko ’Lauttasaaren kirkollisesta työkeskuksesta’ kertoo annetun toimeksiannon monipuolisuudesta. Lauttasaarelaisille kirkon merkitys kyläläisten toimintakeskuksena on aina ollut merkityksellistä. 

Erittäin mittavan ja vaativan teknisen peruskorjauksen lisäksi merkittävää on ollut kirkon toiminnallisuuden parantaminen ja tilojen loppukäyttäjien nykypäivän tarpeiden huomioiminen. Korjauksessa huomioitiin muun muassa päiväkodin, iltapäiväkerhon sekä partiolaisten tilatarpeet. Kerhotilojen, urheiluhallin, pajan, saunaosaston ja etätyö- ja kokoustilojen käyttöä varten kehitettiin sähköinen varausjärjestelmä,  jonka kautta lauttasaarelaiset voivat varata ja käyttää kirkon tiloja joustavasti nimellistä korvausta vastaan. Pohjakerroksen laajennuksen yhteyteen avattiin sisäpihaa hyödyntävä kahvila-ravintola ja lisäksi kirkkoherran virastotilat muutettiin Lauttasaaren musiikkiopiston käyttöön, jolloin myös kirkko- ja seurakuntasalille saadaan yhteistyön myötä lisää käyttöä. 

Suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty erittäin ammattitaitoisesti ja pieteetillä, kunnioittaen rakennuksen alkuperäistä, inhimillistä, korkeatasoista ja yksityiskohtiin asti viimeisteltyä arkkitehtuuria. Alkuperäiset huonekalut, sekä Ilmari ja Annikki Tapiovaaran kiinteät sisustukset, kirkolliset esineet sekä valaisimet on entisöity. Uudet, peruskorjauksen yhteydessä tehdyt suunnitteluratkaisut, sekä detaljiikka on sovitettu siinä määrin hienovaraisesti alkuperäiseen arkkitehtuuriin ja henkeen että kävijälle peruskorjaus näyttäytyy mahdollisimman huomaamattomana. 

Lauttasaaren kirkon peruskorjaukseen panostaminen edustaa virkistävää poikkeusta aikana, jolloin seurakunnat joutuvat pohtimaan jopa kirkkorakennusten lämmittämistä, peruskorjauksista puhumattakaan, tai selviytymistä pienenevän jäsenkunnan aiheuttamasta kroonisesta rahapulasta – jopa luopumalla kirkkorakennuksista kokonaan. Siksi onkin hienoa, että siinä on onnistuttu paitsi arkkitehtonisesti, myös rakennuksen alkuperäisessä palvelutarkoituksessa. Peruskorjauksensa myötä Lauttasaaren kirkko on yhä vahvemmin läsnä asukkaiden arjessa, pyrkien vahvistamaan kyläläisten yhteisöllisyyttä ja parokiaalista rakennetta kirkon ympäristössä asuvien ihmisten aitona ja helposti lähestyttävänä keskuksena.