Lallukan taiteilijakoti

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää, vuonna 1933 valmistunutta Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Vuonna 2017 valmistui suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin.

Arkkitehti Gösta Juslenin piirtämää Lallukan taiteilijakotia pidetään yhtenä maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksista. Juho Lallukan testamenttivaroin rakennettu taiteilijoiden asuin- ja ateljeetalo oli valmistuessaan vuonna 1933 Suomen ensimmäinen varta vasten taiteilijoille rakennettu talo, ja taiteilijakoti-instituutiona maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Talo, joka toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2012 arkkitehtonisen, kulttuuri- ja henkilöhistoriallisen sekä kaupunkikuvallisen arvonsa perusteella. Erityisen arvokkaita ja harvinaisia ovat 1930-luvun sisätilat: juhlavat, pintakäsittelyiltään ja väreiltään runsaat ja loistokkaat yhteistilat sekä kotoisat ja valoisat ateljeet.

Rakennuksessa toteutettiin vuosina 2012–2017 eri rahoitustahojen merkittävällä tuella suuri korjaushanke, jolla turvattiin arvokkaan rakennuksen ja yhteisön tulevaisuus. Taiteilijakodissa uusittiin talotekniikka, korjattiin vesikatto, alkuperäiset ikkunat, julkisivurappaukset ja -maalaukset, modernisoitiin kylpyhuoneet ja keittiöt sekä restauroitiin palauttaen arvokkaat sisätilat. Korjaussuunnittelussa luotettiin rakennuksen alkuperäiseen, voimakaspiirteiseen arkkitehtuuriin. Tilaratkaisut pyrittiin säilyttämään, ja talotekniikan uusimisen edellyttämät laajat rakenneavaukset korjattiin alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Freese Oy, julkisten tilojen erikoismaalaustyönä toteutetun ennallistavan värityksen professori Vilhelm Helander.