Kangasala-talo

Kangasala-talon, Suomen uusimman kulttuurikeskuksen, avajaisia vietettiin 2015 tammikuussa. Kangasala-talossa on 285-paikkainen konserttisali, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, galleria, Kangasalan valtuustosali sekä kunnanhallituksen kokoustila. Kangasala-talon ohjelmistossa näkyvät ja kuuluvat klassinen ja kevyt musiikki, kuvataide, teatteri, elokuva, tanssi sekä kirjallisuus.

Kangasalan ydinkeskustan kaupunkikuvaa dominoi vanha kivikirkko ja sen komea torni. Kangasala-talo on rakennettu kirkon viereiseen keskustakortteliin, kirjastotalon kylkeen. Lähiympäristössä sijaitsevat vanha kunnantalo, linja-autoasema, virastotalo ja liike- ja asuinrakennuksia. Kangasala-talolla on vahva julkisen rakennuksen rooli ympäristössään. Se erottuu eikä ole ilmeeltään anonyymi, vaan tuo keskustakortteliin uutta, tarpeellista identiteettiä – häiritsemättä kuitenkaan vanhan kivikirkon hallitsevaa asemaa.

Kulttuurikeskus yhdistää suomalaisittain tuoreella tavalla erilaisia toimintoja. Rakennuksen päätila on monitoimiauditorio musiikkia, teatteria, elokuvia ja muita esityksiä varten. Muut osat ovat taidemuseo kuvanveistäjä Kimmo Pyykön teoksille, vaihtuvien näyttelyiden tilat ja kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen istuntosalit. Lisäksi on sisäyhteys viereiseen kirjastotaloon. Kulttuurikeskuksen kanjonimaiset aulatilat portaikkoineen yhdistävät (ja erottavat) itsenäisiksi osiksi ryhmitetyt toiminnat. Harkitusti avatut näkymät ulos jäsentävät osuvasti aulan jännitteistä tilarytmiikkaa. Monitoimiauditorion erityisyyttä päätilana on korostettu salin verhomaisilla metalliverkkopinnoilla.

Ulkohahmoltaan Kangasala-talo on yksi lohkaremainen kappale. Julkisivujen umpinaisuus ja yksimateriaalisuus – rautaoksidilla käsitelty betoni – vahvistaa mielikuvaa lohkareesta. Ulkomuodoltaan suurimittakaavainen, ruosteen ruskea, jyhkeä betoninen volyymi jakautuu sisällä vaaleiden aulatilojen valoisiksi monipolvisiksi ”kanjoneiksi” – olennainen kontrasti.

Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ovat pitkän uransa aikana kulkeneet pelkistyksen tietä. He ovat toteuttaneet monenlaisia rakennuksia, joissa ilmenee minimalistisen vähäeleisyyden arvostus ja konkretistinen materiaalikäsitys. Myös Kangasala-talossa tämä ominaisluonne on läsnä.