Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokas 2023
Tanssin talo
Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle.
Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokas 2023
Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle.
JKMM Arkkitehdit ja ILO arkkitehdit -työyhteenliittymä: Teemu Kurkela, JKMM (vastaava arkkitehti); Pia Ilonen, ILO (vastaava arkkitehti); Harri Lindberg, JKMM (projektiarkkitehti); Kati Murtola, ILO (projektiarkkitehti)
Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Tanssin talo ry
Haahtela-rakennuttaminen Oy
Helsinki
7 000 m²
2022
JKMM Arkkitehdit & ILO Arkkitehdit -työyhteenliittymä
JKMM Arkkitehdit:
Teemu Kurkela (vastaava arkkitehti), Harri Lindberg (projektiarkkitehti)
ILO Arkkitehdit:
Pia Ilonen (vastaava arkkitehti), Kati Murtola (projektiarkkitehti)
Vanha rakennus: W.G.Palmqvist 1943-1954
Sijainti: Helsinki
Tilaohjelma: Tanssin ja kulttuurin rakennuskokonaisuus
Kokonaislaajuus: 7 000 brm²
Aikataulu: Hankesuunnitelma 2016 – valmistunut 2022 Tanssin talo
Pääkäyttäjä: Tanssin talon säätiö sr
Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Urakkamuoto: Projektinjohto
Kokonaisvaltainen suunnittelu: Arkkitehtuuri, sisustusarkkitehtuuri, kalustesuunnittelu, restaurointi, taideintegraatio
JKMM Arkkitehtien suunnitteluryhmä:
Teemu Kurkela pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA
Harri Lindberg projektiarkkitehti, arkkitehti
Teemu Taskinen arkkitehti SAFA
Hannu Rytky arkkitehti
Salla Oikkonen arkkitehti SAFA
Marko Pulli arkkitehti
Reetta Aarnio arkkitehti
Anniina Koskela arkkitehti SAFA
Jarno Vesa sisustusarkkitehti SIO
Edit Bajsz arkkitehti SAFA
Tatu Laakso muotoilija
Asmo Jaaksi arkkitehti SAFA
Samuli Miettinen arkkitehti SAFA
Juha Mäki-Jyllilä arkkitehti SAFA
JKMM Interiorsin suunnitteluryhmä:
Noora Liesimaa vastaava sisustusarkkitehti SIO
Paula Salonen sisustusarkkitehti SIO
ILO Arkkitehtien suunnitteluryhmä:
Pia Ilonen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti SAFA
Kati Murtola projektiarkkitehti, arkkitehti SAFA
Carolin Franke arkkitehti SAFA
Karoliina Hoppu arkkitehti SAFA
Muu suunnitteluryhmä:
Projektinjohto Haahtela Oy
Rakennesuunnittelu A-insinöörit Oy
LVISA-suunnittelu Granlund Oy
Esitystekninen suunnittelu BlueNode GmbH
Geosuunnittelu Pohjatekniikka Oy
Akustiikkasuunnittelu Akukon Oy
Palotekninen suunnittelu Paloässät Oy
Maisemasuunnittelu Nomaji maisema-arkkitehdit Oy
Liikennesuunnittelu WSP Finland Oy
Tietomallikoordinaattori Byggnadsekonomi Oy
Projektin keskeiset materiaalivalmistajat:
Ulkopintojen materiaalit
Julkisivujen teräsrakenteet Teräsasennus Toivonen Oy
Leijuvien seinien teräselementit Kenno Tech Oy
Lasikatot ja -seinät VMT Steel Oy
Ikkunat Warmeco
Ovet Jaatimet Oy
Sisäpintojen materiaalit
Esitystekniset rakenteet ja nosto-ovet Ypäjän Metalli Oy
Paikallavaletut betonirakenteet AKR Betoni Oy
Betonilattiat Lattiatohtori Oy
Sisäverhoukset ja lasiseinät Inlook Oy
Katsomojärjestelmät Hamari Oy
Kiintokalusteet Merianto Install Oy
Helmikuussa 2022 avattu Tanssin talo on Suomen ensimmäinen tanssitaiteelle omistettu tapahtuma- ja esitystila. Tanssin talo on rakennettu Helsingin Kaapelitehtaan itäpäätyyn sijoittamalla osa tiloista tehdasrakennukseen. Ulospäin Tanssin talo näyttää suljetulta teollisuusrakennukselta, kuin suurelta koneelta, joka on asetettu vanhan tuotantolaitoksen jatkoksi. Sisääntuloaulana, lämpiönä ja samalla koko Kaapelin kohtauspaikkana toimii suuri ja korkea Lasipiha. Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle.
Helmikuussa 2022 avattu Tanssin talo on vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujen tulos. Se on Suomen ensimmäinen tanssitaiteelle omistettu tapahtuma- ja esitystila ja kansainvälisestikin harvinainen, sillä tanssitaiteelle suunniteltuja rakennuksia on maailmassa melko vähän.
Tanssin talo on rakennettu Helsingin Kaapelitehtaan itäpäätyyn sijoittamalla osa tiloista tehdasrakennukseen. Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema, vuosina 1939–1954 rakennettu Kaapelitehdas oli aikoinaan Suomen suurin rakennus, ja nykyisin se on maan suurin kulttuurikeskus.
Tanssin talon sisääntuloaulana ja lämpiönä toimii suuri ja korkea Lasipiha, joka on rakennettu kattamalla osa Kaapelitehtaan pitkästä sisäpihasta lasilla. Lasipiha toimii samalla koko Kaapelin kohtauspaikkana, ja siitä on käynti myös museoihin.
Tanssin talossa on kaksi mustan laatikon periaatteella suunniteltua teatterisalia, joiden monipuolinen tekniikka täyttää vaativimpienkin esitysten tarpeet. Uudisosassa sijaitsevassa, 700-paikkaisessa Erkko-salissa on jyrkkä katsomo, josta on hyvä näkymä korokkeettomalle tanssilattialle. 235-paikkainen Pannuhalli on nimensä mukaisesti rakennettu tehtaan entiseen lämpökeskukseen, joka on jo aiemmin toiminut esitystilana. Tanssin talossa on myös esiintyjien lämpiö- ja harjoitustilat, toimistotiloja sekä ravintolatiloja keittiöineen.
Ulospäin Tanssin talo näyttää suljetulta teollisuusrakennukselta, kuin suurelta koneelta, joka on asetettu vanhan tuotantolaitoksen jatkoksi. Kaapelitehtaan tiiliarkkitehtuurin vastakohtana Tanssin talon julkisivut ovat metallia. Kaksi niistä on ripustettuja teräsjulkisivuja, toinen on koottu heijastavista ja toinen ruosteisista teräslevyistä. Muita julkisivuja koristaa pyöreiden alumiinikiekkojen rytmikäs rasteri. Sisätilojen arkkitehtuuri on karheaa ja pelkistetyn yksinkertaista. Tiloissa on lautamuotteihin valettuja, paljaaksi jätettyjä betonipintoja, ruostuvia teräslevyjä ja mustan ja harmaan sävyjä. Vanhasta tehtaasta on jätetty näkyville rosoisia betoni- ja tiilipintoja.
Tanssin talo tarjoaa erinomaiset tilat tanssitaiteelle. Talo kaikkine tiloineen on suunniteltu kahden arkkitehtitoimiston, JKMM Arkkitehtien ja ILO Arkkitehtien, yhteistyönä.